Helsingistä finanssivalvonnan edelläkävijä

Blogi – Blogg,Yleinen

Lau­ra Nordst­röm moit­ti (HS Mie­li­pi­de 5. 9.) Hel­sin­gin glo­baa­lin vas­tuun stra­te­giaa lai­meak­si. Moi­te on en­ne­nai­kai­nen, sil­lä kau­pun­gin­val­tuus­ton rat­kai­se­va kä­sit­te­ly on en­si kes­ki­viik­ko­na, 12. ­syys­kuu­ta.

Stra­te­gian in­no­va­tii­vi­sin osuus kos­kee glo­baa­lia fi­nans­si­jär­jes­tel­mää. Tä­män krii­siy­ty­neen jär­jes­tel­män on­gel­mat joh­tu­vat ve­ro­pa­ra­tii­seis­ta, niin sa­no­tuis­ta yli­suu­ris­ta fi­nans­si­lai­tok­sis­ta se­kä ta­lous­in­teg­raa­tion tuo­mas­ta haa­voit­tu­vuu­des­ta.Ve­ro­pa­ra­tii­sien an­sios­ta kan­sain­vä­li­ses­ti toi­mi­vat suur­yh­tiöt ei­vät enää juu­ri­kaan mak­sa ve­ro­ja. Niil­lä on sik­si yli­voi­mai­nen kil­pai­lue­tu, jo­ka on te­ke­mäs­sä re­hel­li­sen yrit­tä­mi­sen mah­dot­to­mak­si esi­mer­kik­si ter­veys­pal­ve­lu­jen tuo­tan­nos­sa. Sa­mal­la kun­tien ve­ro­tu­lot tie­tys­ti ro­mah­ta­vat.

Hel­sin­gis­sä on jo kaik­kien po­liit­tis­ten ryh­mien tu­ki tah­don­il­mai­sul­le ve­ro­pa­ra­tii­si­yh­tiöi­den tor­ju­mi­sek­si. Näh­tä­väk­si jää, si­tou­tuu­ko val­tuus­to myös no­peaan ete­ne­mi­seen sa­nois­ta te­koi­hin.

Yli­suu­ril­la fi­nans­si­lai­tok­sil­la tar­koi­te­taan esi­mer­kik­si pank­ke­ja, joi­den kon­kurs­si ai­heut­tai­si kaaok­sen ta­lous­jär­jes­tel­mäs­sä. Ky­seis­ten yh­tiöi­den toi­min­ta­stra­te­gia on hy­vin yk­sin­ker­tai­nen. Ne siir­tä­vät eri­lais­ten ris­ki­si­joi­tus­ten kaut­ta ra­haa, jo­ta niil­lä ei ole, eli lai­na­ra­haa, yh­tiöi­den omis­ta­jil­le ja joh­ta­jil­le.

Kun nä­mä ra­hat on kät­ket­ty ve­ro­pa­ra­tii­sei­hin, yh­tiöt il­moit­ta­vat kes­kus­pan­keil­le ja po­liit­ti­sil­le joh­ta­jil­le, et­tä kon­kurs­si ja sii­tä seu­raa­va glo­baa­li kaaos ovat ovel­la, el­lei niil­le an­ne­ta li­sää ra­haa.Yli­suu­ret fi­nans­si­yh­tiöt At­lan­tin mo­lem­min puo­lin ovat vuo­den 2008 syk­syl­lä al­ka­neen fi­nans­si­krii­sin jäl­keen ah­mi­neet it­sel­leen noin vii­si bil­joo­naa eu­roa ve­ron­mak­sa­jien ra­haa. Vii­me ai­koi­na pal­jon kes­kus­te­lua he­rät­tä­nyt eu­roop­pa­lai­nen pank­ki­unio­ni uh­kaa vää­rin to­teu­tet­tu­na va­kiin­nut­taa tä­män maail­man­his­to­rian röyh­keim­män ra­han­siir­to­jär­jes­tel­män eu­ro­alueen py­sy­väk­si ra­ken­teek­si.

Yli­suu­ret fi­nans­si­lai­tok­set ovat yli­suu­ria niin kauan kuin nii­den kans­sa teh­dään yh­teis­työ­tä. So­siaa­li­de­mo­kraa­tit ovat sik­si esit­tä­neet, et­tä Hel­sin­ki pur­kaa kyt­ken­tän­sä yli­suu­riin pank­kei­hin. Aja­tuk­se­na on tie­ten­kin ol­lut, et­tä tä­mä on Hel­sin­gil­le hy­väk­si. Mut­ta se on myös tär­keä po­liit­ti­nen pää­tös, jo­ka voi joh­taa maail­man­laa­jui­sen liik­keen syn­tyyn. Tä­män­kin esi­tyk­sen koh­ta­lo on vie­lä au­ki.

Hel­sin­gin glo­baa­list­ra­te­gias­sa on vie­lä yk­si in­no­vaa­tio, jol­la on kan­sain­vä­lis­tä uu­tuu­sar­voa. Kau­pun­ki ryh­tyy tu­ke­maan ai­ka­pank­kien toi­min­taa. Ai­ka­pan­kit ovat ruo­hon­juu­ri­ta­son ar­kis­ta toi­min­taa, jo­ka luo yh­tei­söl­lis­tä ja ta­sa-ar­vois­ta ta­lout­ta.

Maail­man myrs­kyis­sä tar­vit­sem­me se­kä pienimuotois­ta työ­tä oma­eh­toi­suu­den li­sää­mi­sek­si et­tä tart­tu­mis­ta suu­riin ra­ken­teel­li­siin ky­sy­myk­siin. Hel­sin­gin tu­lee ede­tä mo­lem­mil­la sa­roil­la.

Thomas Wallgren

Teksti  julkaistiin Helsingin Sanomissa 8.9