Kaupunginvaltuusto käsittelee 26.9. ehdotustani Helsingin vapauttamisesta kaupallisesta mainonnasta. Aloite on raju. Lähiaikojen tavoite on vaatimattomammin kaupungin eettisen koodin parantaminen. Pyrin saamaan enemmistön valtuustossa ainakin sen taakse, että kiellämme kaupungin hallinnassa olevissa mainostiloissa pikavippimainokset sekä mainokset joissa näkyy aseita. Yritän myös muotoilla rajoituksia lapsiin kohdistuvalle mainonnalle sekä sellaisten yhtiöiden mainoksille, joilla on kytkentöjä veroparatiiseihin.
Nämä ovat järkeviä tavoitteita enkä yllättyisi jos valtusto tulee niihin mielellään mukaan.
Jatkossa olen innokas menemään mainonnan rajoittamisessa paljon pidemmälle. Samalla linjalla olettaisin kaikkien oikeistolaisten, demokratiaa arvostavien ihmisten ja vihreitä arvoja kannattavien ihmisten olevan.
Ihmiset uskovat mielellään, että mainokset eivät paljoakaan vaikuta heidän ostopäätöksiin tai muuhun käyttäytymiseen. Toistuvat tutkimukset ovat kuitenkin kiistattonmasti todistaneet että mainokset vaikuttavat meihin kaikkiin hyvin merkittävästi. Tämän tosiasian valossa vapautta kannattavan oikeiston, demokratiaa kannattavan oikeiston ja vasemmiston sekä ekologisia arvoja kannattavien liikkeiden tulisi kaikkien olla hyvinkin mainoskriittisiä.
Oikeistolaisten pitäisi pyrkiä rajoittamaan mainontaa siksi että mainokset loukkaavat vapauttamme. Vapautemme kuuluu oikeus olla rauhassa omien ajatustemme kanssa ja vapaus mielihalumme ja ajatustemme manipuloinnista. Mainonta hyökkää näitä vapauksia vastaan.
Vaikuttaminen ihmisten käyttäytymiseen on valtaa. Mainonta on rahalla ostettua valaa. Raha jakautuu Suomessa ja useimmissa maissa hyvin epätasaisesti. Mainokset antavat siis rikkaille vaikutusvaltaa jota köyhillä ei ole. Demokratia on ihmisten tasa-arvoa. Demokratiassa kaikilla on yhtä paljon valtaa. Koska rikkailla on enemmän rahaa ostaa mainoksilla valtaa kuin köyhillä, mainonta ei sovi demokratiaan.
Mainoksilla voidaan yllyttää ihmisiä ostamaan tuotteita joita he eivät kovin paljon tarvitse. Mainoksilla voidaan myös markkinoida tavaroita ja palveluja, joiden tuotantoon tai käyttöön liittyy ekologisesti tai sosiaalisesti haitallisia asioita, ilman että mainonta tuo näitä haittoja esille. Siksi mainonnan rajoittaminen on luonteva osa vihreää politiikkaa.
Jos vielä muistamme, että lasten on lähes mahdotonta suhtautua kriittisesti mainoksiin ja että hallitsematon mainonta usein saattaa rumentaa lähiympäristöämme mainonnan rajoittamiselle näyttää olevan todella painavia perusteita.
On tietysti olemassa seikkoja, jotka puhuvat mainonnan puolesta. Tärkeimmät syyt liittyvät informaatioon ja talouden dynaamisuuteen. Nämä seikat ovat tärkeitä, mutta ovatko ne niin tärkeitä, että mainonnan rajoittamisessa ei pidä edetä? Toivon asiasta lisää keskustelua.
Thomas Wallgren
Kommentit
9 vastausta artikkeliin “Mainonnan rajoittaminen on yhteinen asia”
Hyvä , oikea ja kannatettava juttu.
Oikeaa asiaa, ensiksi pois kaikki, siis ihan jokainen, pikavippimainos!
Hei Thomas!
Mainontaan kriittisesti suhtautuminen on mielestäni ehdottoman tärkeätä, kuten on myös aiheen nostaminen yhteiskunnalliseen keskusteluun. Kiitos siitä.
Haluaisin kuitenkin kysyä sinulta, että millä tavalla on kenenkään etujen mukaista heittää kapuloita suomalaisten yritysten rattaisiin? Mainonnan kieltämisellä olisi suoraan niin isot vaikutukset suomalaisiin yrityksiin, että irtosanomisia tulisi väistämättä. Enkä nyt puhu pelkästään mainosfirmoista, vaan kyllähän ne isot mainokset joku painaa ja asentaa paikalleen. Epäsuoria vaikutuksia on vaikea mitata, mutta koska sanoit itsekkin, että ”tutkimukset ovat kuitenkin kiistattonmasti todistaneet että mainokset vaikuttavat meihin kaikkiin hyvin merkittävästi.”, niin eikö myös mainostettavat yritykset tässä tapauksessa ota taloudellista takapakkia? Eikö se tarkoita lähes automaattisesti henkilöstövähennyksiä? Esimerkiksi H&M ja McDonalds on isoja kaupunkimainostajia ja molemmat ovat monelle nuorelle, vielä kouluttamattomalle opiskelijalle, niitä ensimmäisiä asiakaspalvelutöitä.
Eikö meidän yhteiskunnassa tulisi miettiä miten työpaikkoja saataisiin lisää, eikä yrittää niitä tuhota?
Terveisin
äänestäjä Joe
Joen huoli on tietenkin aivan olennainn. Mainoksilla rikkaat ostavat valtaa ja myös markkinosuuksia. Arvioin, että mainonnan rajoittaminen olisi hyväksi paikallisille, suomalaisille ja pK-yrittäjille ja että se johtaisi työpaikkojen laadun paranemiseen mutta ei vähenemiseen. Nämä ovat kuitenkin osin avoimia kysymykisä joten eteneminen askel askeleelta voi olla (tässäkin tapauksessa) järkevämpää kuin ”Big Bang”.
Terv. Thomas
http://fi.wikipedia.org/wiki/No_Logo
Julkitilamainonnan kaltainen ylimainonta auttaa meitä oppimaan tiettyyn mainoskriittisyyteen. Tämä on havaittavissa vaikkapa siinä, että internetin bannerimainonnan muuttuminen ostotapahtumiksi vähenee vuosi vuodelta. Näkiessämme mainoksia kaikkialla tavallaan opimme olemaan huomioimatta niitä tuotteita, joita emme todella tarvitse.
Julkisen mainonnan poistaminen ei myöskään estä meitä näkemästä mainoksia muista lähteistä ja kuten totesit, mainokset vaikuttavat jokatapauksessa ostopäätöksiimme. Tällöin muiden lähteiden mainonta vaikuttaisi kulutuskäyttäytymiseemme jopa entistä enemmän. Nuoret ja miksei vanhemmatkin altistuvat joka tapauksessa markkinoinnille riippumatta siitä, näkyykö mainonta julkisissa tiloissa vai kotonamme mainoslehdykäisten, tv-mainonnan ja aikakausijakeluiden seassa.
Toisaalta julkitilojen mainonta myös rahoittaa useita palveluita ja keventää verotustamme. Julkisen tilan mainonnan kieltäminen vaikuttaisi siis myös palveluiden hinnannousuun ja loisi lisää piilokuluja, jotka loppujen lopuksi olisi pois kansalaisten kukkarosta. Olemmeko todella valmiit korottamaan verotustamme entisestään?
Ehdotuksesi negatiiviset vaikutukset saattavat siis olla suuremmat kuin sen väliaikaisesti tuntuvat positiiviset vaikutukset. Ehkä mielekkäämpää olisi ehdottamasi mainonnan tarkempi kontrollointi, johon suuntaan yhteiskuntamme on jo pitkän aikaa mennyt kieltäessämme tupakka- ja alkoholimainokset kaikkialta ja yhä tarkemmin tarkkaillen sitä, minkälaista kaupallista sanomaa ihmisille tulee esittää.
Ehkä ajamasi orwellilainen holhousyhteiskunta on hyväksi alati tyhmenevälle väestöllemme, sillä emmehän me enää itse osaa ajatella omasta puolestamme.
Kiitos hyvistä pohdinnoista. On varmaan totta, että kaupallisen mainonnan rajoittaminen saisi mielellään koskea muitakin mainosalustoja kuin julkista tilaa. Yhdyn myös siihen, että kannattaa edetä erilaisten viisaiden ja harkittujen rajoittamistoimenpiteiden ja linjausten kautta.
Tämä kirjoitus loukkaa oikeuttani olla yksin ajatusteni parissa. Se loukkaa myös demokratiaa, koska kaikilla ei ole mahdollisuutta kirjoitella tällaisia. Ja mikä pahinta, se saa minut ajattelemaan ajatuksia, joita en kovin paljon tarvitse. Verkkopalvelut eivät ole lainkaan niin ekologisia kuin voisi ajatella. Tätäkin sivustoa pyörittää jossain konesalissa sähköä nielevä hirviö, joka lähinnä tuottaa lämpöä, jota pitää toisilla laitteilla viilentää.
Demokratiassa kaikilla on yhtä paljon valtaa. Thomas Wallgrenillä on kuitenkin valtuuston jäsenenä oleellisesti enemmän valtaa kuin vaikkapa minulla. Eroatko siis vapaaehtoisesti, demokratian nimissä?
Jos Thomas Wallgren noudattaa omia kriteereitään, hän poistaa kirjoituksen välittömästi ja eroaa valtuustosta. Mutta miksi minusta tuntuu, että on paljon mukavampi suitsia muita kuin soveltaa omia perusteluitaan omaan käyttäytymiseensä?
Aapo Puskalan kommentti on osuva ja tärkeä. Kolme nopeaa kommenttia:
1. Milloin ihmisten välinen kommunikaatio on rauhaamme häiritsevää?
Tarkkaa rajaa ystävällisen ja hyökkäävän kontaktin välille on vaikea
piirtää. Mutta kaupallinen ulkomainonta loukkaa hyökäämättömyyden
periaatetta selkeästi.
2. Verkkopalveluiden epäekologisuudesta olen Puskalan kanssa samaa
mieltä. Tulee mieleen Gandhi ja vanha Elisabeth Järnefelt. Gandhi halusi
lopettaa rautatiet mutta käytti niitä enemmä kuin melkein kukaan muu
jotta hän voisi ajaa asiaansa tehokkaasti. Elisabet Järnefelt
vanhetessaan taas päinvastoin jätti vaikuttamuspyrkimykset yhä
pienemmiksi. Kumpi oli johdonmukaisempi ja ajattelevampi? Minulla ei ole
tähän kysymykseen varmaa vastausta. Mutta käytännön tomistani näkyy,
että olen ainakin toistaiseksi enemmän Gandhin ratkaisun kannalla.
3. Valtuutetun valta on kohtalaisen toimivan kansanvallan valtaa. Kyky
käyttää kaupallisen mainonnan valtaa jaetaan hyvin epädemokraattisen
markkinamekanismin kautta hyvin epätasaisesti.
Olen pahoillani että Puskalan hyvä kommentti julkaistaan tässä vasta
nyt. Syynä takkuileva internetosaamiseni.